map

Pages

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Helsingholmenin valkoinen hevonen


25.-27.5.2017 Parainen - Helsingholmen (17nm) - Högsåra (7nm) - Parainen (24nm) Kolmen päivän työviikon jälkeen suuntasimme heti keskiviikkoiltana Paraisille valmiiksi viikonlopun purjehdusta varten. Helatorstain ja perjantaivapaan ansiosta saimme nelipäiväisen viikonlopun ja lähdimme luonnollisesti Saaristomerelle viettämään laatuaikaa. Perjantaina suuntasimme kohti etelää, koska sääennusteen mukaan puhaltaa kaksi päivää pohjoistuuli ja sen jälkeen tuuli vaihtaa suuntaa etelään. Kun kerrankin on mahdollista purjehtia molempiin suuntiin myötäisellä oli helppo päättää lähteä kohti tuttuja ja upeita saaria Helsingholmenia ja Högsåraa.

Matkalla huomasimme että Melissa itse asiassa kulkee varsin mukavasti suhteellisen kevyelläkin tuulella. Tuuli puhalsi alle kymmenen metriä sekunnissa, mutta silti matka taittui noin kuuden seitsemä solmun nopeudella. Nopeudella on melko paljon merkitystä vähänkin pidemmillä matkoilla. Helsingholmenin sataman suojaisuus yllätti jälleen kerran, merellä tuuli ja oli melkein vaahtopäivä, lahdessa oli täysin tyyntä ja jopa helteisen lämmintä. Näin toukokuussa tilaa oli vielä vaikka saavuimme vasta kuuden aikaan. Saunavuoroja ei enää ollut joten lähdimme illalla tutkimaan saarta ja sen asukkaita. 




Hubbe asuu Helsingholmemissa ympäri vuoden ja on varmasti Saaristomeren kuvatuin hevonen




Helsingholmenissa keula kiinnitetään rantaan ja osassa paikoissa on poijuja, osassa perä kiinnitetään ankkurilla. Lahden perää kohti satama madaltuu. Lahti soveltuu hyvin myös ankkurointiin. Laiturilla on sähköt muttei vettä. 


 Helsinholmenin saarella asutaan ympäri vuoden ja hevosen lisäksi siellä on kissoja, kaneja ja tavallisesti myös lampaita. 


 Pohjoistuulen ansiosta ilma oli kirkas ja terävä valo jätti niemenkärkeen pitkät varjot auringon laskiessa.


Viikonlopun tavoitteina oli purjehtimisen lisäksi tehdä myös hiukan huoltotöitä. Edellisellä reissulla huomasimme että toinen akku pitää vaihtaa, navigointi-instrumenttien paikkoja täytyy vaihtaa ja vessan pumppu täytyy uusia. Perjantai menikin mukavasti näissä askareissa, minkä lisäksi saunoimme "Vuoden venesaunassa 2016" upeissa maisemissa saaren toisella puolella. 


Vessan vanha pumppu valutti nesteitä takaisin pönttöön, joten pumppu vaihdettiin uuteen Twist&Lock -malliin. Helppo homma ja yllättäen myös siisti kun pumppasi vettä etukäteen riittävästi putken läpi.




"Vuoden venesaunan 2016" ranta ja maisemat on vertaansa vailla
Veneen perässä on varmasti yli kaksi metriä syvää, mutta silti tähän aikaan vuodesta pohjaan näki täysin vaivattomasti.

Illan päälle purjehdimme vielä läheiseen Högsåraan. Ajatuksena oli käydä kahvilla kuuluisassa Farmors Cafeessa, mutta vasta matkalla tarkistimme netistä että kahvila aukeaa vasta kesäkuun 10. päivä. Pikkuisen pettyneinä jatkoimme matkaa, mutta oli toisaalta mukava päästä vähän purjehtimaan. Högsårassa yritimme ensin peräparkkia, mutta tuuli oli hiukan liian voimakas minun kokemukselle, joten lopulta täytyi ajaa nöyrästi keula edellä laituriin. Kun vene oli kiinni huomasimme toisen puolen laituria olevan huomattavasti suojaisampi ja päätimme siirtä veneen sinne. Pieniä lisämanöövereitä ja saatiinpahan hyvää rantautumisharjoitusta.


Högsåran kyläsatama on viihtyisä, mutta hiukan tunnelmaa latisti kun Farmors Cafe oli kiinni ja satama ei ollutkaan aivan suojainen pohjoistuulelle.

Högsåran sataman idylliä

maanantai 22. toukokuuta 2017

Melissan ensipurjehdus ja Seilin upea luonto

20.-21.5.2017 Parainen - Seili - Parainen 12 nm




Maisema Seilissä


Melissan ensipurjehdukselle lähdettiin perjantaina töiden jälkeen ajamalla ensin Helsingistä Paraisille. Perheellisille lähdöt eivät tunnetusti ole kovin nopeita joten satamaan saavuttiin vasta puoli yhdentoista aikaan ja oli täysin selvää ettei perjantaina vielä lähdetä reissuun. Itse asiassa meni puoli kahteen asti yöhön ennen kuin pääsimme kaikki nukkumaan, niin paljon kaikenlaista puuhaa oli veneen laittamisessa asuttavaan- ja lähtökuntoon. Seuraavana aamuna toinen veneen omistajapariskunta tuli veneelle ja aloimme valmistelemaan lähtöä liikkeelle. 

Huolellisten suunnitelmien jälkeen köydet irroitettiin noin neljän aikaan iltapäivällä ja halusimme ottaa mahdollisimman rennosti lyhyen matkan, joten päätimme purjehtia noin kuuden mailin matkan läheiselle Seilin saarelle. Sää Airistolla oli uskomattoman kaunis, aurinko paistoi ja tuuli puhalsi leppoisasti eikä aallokkoa ollut. Autopilotti ohjasi ja Melissa purjehti nätisti jopa kuutta solmua. Täytyy sanoa ettei tämä juuri Mainetalla kryssimistä muistuttanut, vaikka vastatuuleen mentiinkin.




Purjehdussää Airistolla oli täydellinen


Seilissä yritimme ensin rantautua asemalaituriin, mutta vaikka visitseili -sivuilla niin lukee, ei laituriin ollut sallittua kieltomerkeistä päätellen rantautua. Kiersimme niemenkärjen ja ankkuroiduimme muiden veneiden tehdessä tilaa Kirkkolaituriin. 



Söimme tortilloja



Sunnuntaina kävimme kävelyllä Seilissä. Toukokuinen luonto näytti aurinkoisessa säässä todella upealta. Kuvat puhukoot puolestaan. Vaikka Seilillä on karu menneisyys, toivottavasti kuitenkin saaren asukkaat ovat edes ajoittain osanneet nauttia kauniista maisemista, puiden läpi välkkyvästä merimaisemasta ja upean puistomaisesta tunnelmasta. 

Puu Seilin kirkon pihalla

Portti ja tie Seilissä
Joka puolella välkkyvä meri on Seilissä hienointa

Sairaalarakennuksia Seilissä



Paluumatkalla pysähdyimme Airiston saaristohotellinrannassa polttoainetäydennyksellä ja laittamassa ruokaa. Samalla pääsimme harjoittelemaan peräparkkeeraamista Melissalla, huomasimme nimittäin että kulkeminen on perän kautta huomattavasti helpompaa kuin keulasta. Hiukan tuntuu että peräparkkia tullaan harrastamaan aina kuin se on mahdollista. 

Melissa Airistolla. Tuosta on suht kätevä nousta veneeseen.


Tuulimittari oli jäänyt jumiin joten sitä täytyi käydä vetristämässä





Uusi veneemme sai nimekseen Melissa


Uusi veneemme Beneteau Oceanis 331 Clipper vuodelta 2000 vaihtoi omistajaa noin viikko sitten perjantaina ja siitä lähtien aloimme kuumeisesti miettimään veneelle uutta nimeä. Veneemme on aikoinaan tuotu Briteistä ja sillä oli erikoinen nimi "Comfortably Numb", ja meille oli alusta asti selvää että nimi vaihdetaan. Pitkän pohdinnan jälkeen nimeksi valittiin merellinen ja veneille tyypillinen kolmitavuinen "Melissa". 

Olemme erittäin tyytyväisiä Melissaan, vene vastaa erittäin hyvin tarpeitamme ja on juuri sitä mitä haettiin. Melissassa on perhepurjehdukseen sopivasti tilaa, kolmessa hytissä mahtuu mukavasti nukkumaan kuuden hengen seurue, salongin pöydällä on mukava viettää iltaa, keittiössä on tilava jääkaappi ja tehokas kaasuhella ja vessassa on suihku lämpimällä vedellä. Vene on teknisesti hyvässä kunnossa, keskeiset laitteet on hyvässä kunnossa ja monta asiaa on jo uusittu vaikka vene on kuitenkin jo 17 vuotta vanha.

Ostimme veneen Paraisilta ja erittäin positiivinen yllätys oli että myyjä oli valmis tekemään kevätkunnostuksen, laskemaan veneen vesille ja kauppaan sisältyi vielä venepaikka ensi kesäksi. Seitsemän Helsingissä purjehditun kesän jälkeen on erittäin hyvää vaihtelua purjehtia Turun saaristossa ja mikä parasta tänä kesänä ei tarvitse purjehtia puolipakollista Helsingin ja saaristomeren väliä luultavasti kertaakaan. Paraisilla saaristo on erittäin kaunista, mistä saatte tunnelmia seuraavasta postauksesta.

Melissan liikkeitä on mahdollista seurata tänä kesänä myös Twitterin kautta. Ulkosaaristossa -tilille tulee notifikaatiot Melissan lähtiessä liikkeelle ja rantautuessa ja jatkossa seuraa lisää analytiikkaa. Seuratkaa Melissaa twitterissä: https://twitter.com/ulkosaaristossa

Beneteau on suunniteltu erityisesti Välimerelle, joten parkkeeraus veneen mukaan peräparkkiin :)


Melissa Seilin kirkkolaiturissa

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Mainetta on myyty ja jotain uutta on tiedossa pian!



Mainetta meni kaupaksi lopulta varsin vaivattomasti parin esittelykerran jälkeen toiselle ostajaehdokkaalle helmikuussa. Vene oli toki myynnissä puoli vuotta, mutta syksyllä ainakaan Mainetan kaltaisen veneelle ei vielä ollut ostajia. Kiinnostusta Mainettaa kohtaan oli selkeästi kuitenkin koko ajan kun seurasi nettiveneen ilmoituksen ja esittelyvideoiden katselukertoja, minkä ansiosta olin melko varma että kun kevät koittaa, puhelin alkaa soimaan ja niin todellä kävikin :)


Hymy on herkässä hyvien kauppojen jälkeen!
Uusi omistaja lupasi ottaa vastuun veneen kevätkunnostuksesta ja vesillelaskuista ja eräänä kauniina keväisenä iltana Mainetta oli hävinnyt Puotilan venesatamasta kohti uusia tuulia. 

Siinä se vielä viime talven vietti pressun alla. Mainetta poistui eikä sitä sen koommin ole näkynyt


Uuden veneen hankinnassa olemme päässeet viimein loppusuoralle ja näillä näkymin kaupat uudesta ja tilavammasta purjeveneestä tehdään ensi perjantaina. Täytyy myöntää että käytetyn purjeveneen hankinta ei ole erityisen yksinkertaista hommaa. Veneen hankinnastaprosessista täytyy kirjoittaa erillinen blogikirjoitus, niin paljon vaiheita ja asioita hommaan liittyy. Sen verran uudesta veneestä täytyy kuitenkin paljastaa, että siinä tulee olemaan kolme hyttiä, rattiohjaus, kaasuhella, lämmin vesi ja tiikkikansi. Vuosien ellei vuosikymmenen haave on nyt toteutumassa ja pääsemme purjehtimaan mukavammin pidempiä reissuja, uusi vene tulee toimimaan ikään kuin "kesämökkinä merellä". 

Jaamme uuden veneen toisen pariskunnan kanssa, minkä ansiosta noin kolmen- neljän viikon kesälomapurjehdukset tulee olemaan mahdollisia. Ensi kesänä tulemme hyvin todennäköisesti purjehdimaan suurilta olin Ahvenanmaan saaristossa, mutta myös Ruotsin puolella käynti on toteutettavissa. Uudelle veneelle voi kutsua vaivattomasti vieraita, mikä ei ole ollut mahdollista Mainetalla ja mitä olemme kovasti kaivanneet. Yhdessä purjehtiminen on mukavaa ja mahtavaa saada jakaa tätä upeaa harrastusta ystävien ja sukulaisten kanssa.