Tänään heräsimme kaikessa rauhassa, sillä mikä kiire meillä olisi ollut: Olemme viimeinkin Saaristomerellä ja edetä omaan rauhalliseen tahtiin ilman paineita matkan etenemisestä.
Päätimme purjehtia Helsingholmeniin, ja pysähtyä matkalla viereisessä Sandössä. Sandön on todellinen hiekkainen paratiisisaari: Ei rakennuksia, ei laitureita, vain hiekkaa ja kangasmetsää ja saarta kiertävät upeat hiekkarannat. Koska Sandössä ei ole lauturia, ankkuroidutaan siellä suoraan hiekkarannalle. Rannat on matalat, joten ajoimme niin lähelle rantaa kuin Mainetan syväys antoi myöten ja laskimme ankkurin. Kovasti teki mieli käydä saarella ja kumivenettä ei ole niin mikä neuvoksi? Kannattaa katsoa oheinen video.
Tältä reissulta jäi vahvasti sellainen tunne että seuraavalla kerralla tullaan kumiveneen ja hyvien eväiden kanssa ja vietetään koko päivä tällä upealla saarella.
Sandössä veneet ankkuroidaan suoraan hiekkarannalle
Sandön itäinen kärki jatkuu matalana riuttana meren alle
Mainetta Sandön hiekkapuokamassa
Matalalla vedellä tästä pääsisi kävelemään kuivin jaloin Tallören -saarelle
Sandöstä jatkoimme parin mailin päähän Helsingholmeniin tarkoituksenamme yöpyä saarella. Harmiksemme neljältä iltapäivällä satama oli kuitenkin aivan täynnä eikä laituriin mahtunut enää venettäkään. Jäimme suojaiselle lahdelle ankkuriin sillä lähellä ei ole muita satamia, eikä muissakaan satamissa todennköisesti olisi sen enempää tilaa tähän aikaan iltapäivästä. Valmistauduimme jo jäämään ankkuriin yöksi kunnes taktikointimme tuotti tulosta yhden purjeveneen lähdettyä ja vapautettua paikka meille. Olemme erittäin tyytyväisiä että pääsimme rantaan, yö ankkurissa ei varsinaisesti houkutellut. Kävimme illala kävelyllä Helsingholmenissa ja huomasimme saaren olevan hiukan erilainen kuin Sandön, kallioisempi ja vehreämpi. Täytyy sanoa että saarien monimuotoisuus yllättää, kun on nähnyt yhden ei todellakaan ole nähnyt koko sitä luonnon kirjoa, mikä saarilla odottaa.
Purjehdus Hangön läntisellä selällä oli tänään yhtä purjehduksen juhlaa, tuuli puhalsi navakasti sivuvastaisesta ja Mainetta kiisi kevyessä aallokossa kuutta solmua lähes koko matkan Hiittisiin asti. Jännittäviä hetkiä koettiin pian Hangon tulliniemen jälkeen kun isopurjetta kiristettäessä jalus irtosi kokonaan ja puomi heilahti hervottomasti sivulle. Jaluksesta petti sakkeli, ja sen jälkeen tuli kiire vaihtaa uutta sakkelia paikalleen, mutta harmiksemme veneestä ei löytynyt sopivaa. Reitti oli kääntymässä juuri liian vastaiseksi pelkälle keulapurjeelle kun kahden sakkelin yhdistelmästä saatiin toimiva kokonaisuus ja isopurje oli taas toimintakunnossa. Oli siinä tilanne päällä hetken aikaa.
Kuvan keskimmäinen sakkeli petti keskellä Hangon läntistä selkää
Reippaan purjehduspäivän päätteeksi laitoimme ruokaa veneellä ja otimme pienet päiväunet, joiden jälkeen lähdimme kävelylle Högsåran idylliselle kylänraitille ja kakkukahville kuuluisaan Farmors Cafe -kahvilaan. Farmors Cafe on ollut suosikkikahvilamme jo vuosien ajan, sen tunnelma on hieno ja kakut ja ruoat on aina olleet erinomaisia. Farmors Cafen erikoisuus on kakkubuffetti, jossa valitsemaansa kakkua saa itse leikata haluamansa kokoisen palan. Ja överithän siitä helposti seuraa.
Högsåran idyllistä kylänraittia
Pihatie Högsårassa
Farmos Cafen sisäänkäynti
Farmors Cafen kakkubuffetti. Harmi kun illalla kakut oli jo syöty aika loppuun
Kakkuöverit. Kuvassa kahden (yhden) purjehtijan annos
Jussaröstä lähtiessämme sää oli juuri niin erinomainen kuin oli luvattu: Aurinkoinen, tuuli puhalsi etelästä tai jopa vähän kaakon suunnasta ja etenimme leppoisasti leveitä väyliä länttä kohti. Kesäsää merellä on kuitenkin oikukas ja ensin aurinko muuttui sumuksi ja sitten sateeksi. Vaikka matka etenikin hyvin edelleen mukavassa sivumyötäisessä, sakeni sade niin rankaksi että päätimme jäädä Hankoon. Seuraavalla videolla tilanne eskaloituu:
Kuitenkin reippaan purjehduspäivän päätteeksi päätimme palkita itsemme syömällä ulkona ja suuntasimme Hangon itäsataman hyväksi todettuun Classic Pizzaan. Alpen Wurst -pizza oli mielenkiintoinen kokemus: ikään kuin risteyttäisi currywurstin ja pizzan keskenään.
Classic Pizzan Alpen Wurst
Hanko ei ole suosikkisatamiamme tylsyytensä ja hintatasonsa vuoksi, mutta palvelut täällä on hyvät, minkä vuoksi toteutamme Taalintehtaalle suunnitellun bunkrauksen täällä. Jääkappi ja kuivakaapit täyteen ruokaa, vesitankki täyteen ja dieseliä kanistereihin. Eiköhän siinä riitä hommaa sateiselle säälle. Jos sitä jo huomenna pääsisi Saaristomerelle?