map

Pages

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Vaativaa ja antoisaa - Kuinka Melissa hankittiin?

Venevaihtoprojekti lähti liikkeelle jo useita vuosia sitten, kun päätimme alkaa säästämään uutta venettä varten. Perheemme kasvaa ja vanha Mainetta alkoi jo käydä meille pieneksi. Kahdestaan purjehdittaessa vanha vene toimi vielä oikein hyvin. Yhden lapsen kanssa homma vielä onnistui, mutta kahden kanssa emme halunneet enää edes yrittää. Tilanpuute tuntui Mainetassa etenkin nukkumaan mentäessä, kun tavarat täyttivät lattiat ja sohville täytyi alkaa tekemään vuoteita. Samassa tilassa piti vielä tehdä iltatoimet kaikkien muiden kanssa ja aamulla sama toisin päin: vuoteet piti purkaa, jotta salongissa pystyi nauttimaan aamupalaa. Mainetalla alkoi myös olla jo ikää, eikä meillä ollut enää innostusta alkaa tekemään merkittäviä parannuksia veneeseen. Tämän vuoksi uuden veneen hankinta alkoi olla järkevä seuraava vaihe. 

Venevaihtoehtojen kartoittamisen ja tutustumiskäynnit aloitimme jo syksyn puolella, jolloin kävimme katsomassa kahta eri venettä. Talvella ja keväällä tutustuimme useisiin veneisiin, mutta sopivaa ei oikein tuntunut löytyvän. Kevät eteni nopeasti ja jossain vaiheessa totesimme, että ulkomailta venettä ei enää täksi kesäksi ehdi hankkimaan, vaan on parempi keskittyä kotimaan markkinoihin. Tämän jälkeen veneen etsintä olikin hiukan helpompaa, kun saattoi keskittyä vain Suomen pieneen venemarkkinaan.


Purjeveneiden markkinat on hyvin kansainvälisiä varsinkin nykyään, kun suurin osa veneistä tehdään ulkomailla. Viime vuosina finanssikriisin jälkeen uusien purjeveneiden kauppa on ollut Suomessa jäissä ja veneitä on tuotu vuosittain vain muutamia kymmeniä. Tästä syystä noin kymmenen vuotta vanhoja veneitä on todella vähän saatavilla Suomessa. Samaan aikaan ulkomailla esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Britanniassa käytettyjen veneiden markkinoilla on paljon houkuttelevia vaihtoehtoja. Britanniassa erityisesti valuuttakurssin edullisuus Brexitin jälkeen on alentanut veneiden suhteellista hintaa, mistä myös venelehdessä kirjoitettiin. Vaikka vene olisikin Suomessa myynnissä, on monet veneistä tuotu jossain vaiheessa ulkomailta joko käytettyinä tai uusina.



Ulkomaisista veneistä ei kuitenkaan ole aina helppoa saada tarvittavia tietoja. Sähköpostiin ei välttämättä vastata ja etenkin Saksalaisten venekauppiaiden englannin kielen taito vaikutti vaihtelevan todella paljon. Usein kun netissä myynnissä olevasta veneestä alkoi kyselemään tarkemmin, homma karahti jollain tavalla kiville. Joko myyjä myönsi, ettei vene olekaan enää myynnissä tai eteen tuli jotain muuta. Ulkomailta ostettaessa ongelmia tulee välttää ja jos haasteita tulee jo alkuvaiheessa, kannattaa kiinnostus suunnata muualle. 



Veneen hankinnan ja tuonnin ulkomailta voi myös ulkoistaa agentille, joka etsii veneen, auttaa kauppasopimuksen tekemisessä, teettää tarkastuksen ja järjestää siirtopurjehduksen. Tällaisten agenttien laskutus voi olla noin 2000€ + tarkastus (survey) 500-1000€, joten se ei välttämättä tule halvaksi. Agentit tekevät asioita, joita kuka tahansa muukin osaava tekijä voi tehdä, mutta tällöin asioista täytyy ottaa selvää ja nähdä itse paljon vaivaa. Veneen hankinta on kuitenkin melko henkilökohtaista hommaa, joten voiko tätä työtä oikeasti ulkoistaa?

Käytetyissä veneissä oli pääsääntöisesti ainakin kolmenlaisia keskeisiä ongelmia: karilleajoja, verosuunnittelua ja vuokraveneitä. Karilleajotapauksia oli noin puolessa veneistä, joista asiaa kysyimme. Veneet oli useimmiten ajettu karille lähes uutena. Ne oli kylläa asianmukaisesti korjattu, mutta silti tällaisen tapauksen pitäisi mielestämme näkyä veneen hinnassa jollain tavoin. Silti pyyntihinnoissa ei ollut juurikaan eroja, joten karilleajoveneet eivät meitä juuri sytyttäneet, jos karilleajamaton vaihtoehtokin oli saatavilla. Suosittelemme siis ottamaan tästä asiasta aina erikseen selvää. Hämmästyttävän yleisiä nämä tapaukset ovat. 


Toinen ongelma veneissä oli verosuunnittelu. Useissa tapauksissa veneen arvonlisävero oli maksettu ostohetkellä ulkomaille vaikka se olisi pitänyt maksaa Suomeen. Suomen lain ja verottajan ohjeiden mukaan uusien veneiden arvonlisävero pitää maksaa Suomeen ja uudeksi veneeksi katsotaan vene, jota ei ole käytetty vähintään puolta vuotta ja 100 tuntia alkuperämaassa. Joissain tapauksissa myyjä sanoi, että vene oli puoli vuotta alkuperämaassa, mutta laskettiin vesille vasta kun vene luovutettiin hänelle -> väärin toimittu. Toisessa tapauksessa vene oli ollut vain vähän aikaa alkuperämaan rekisterissä ja sitten siiretty suomalaisen nimiin -> väärin toimittu jälleen kerran. Tälla tavalla toimiessaan veneen omistaja on saattanut säästää muutaman tuhat euroa, mutta on ottanut samalla suuren riskin ja toiminut todella hölmösti, kun verosuunnittelu näkyy veneen papereissa aina ja karkottaa mahdolliset ostajaehdokkaat.



Kolmas ongelma veneissä on vuokrauskäyttö. Vuokraveneiden kuljettajien taidot vaihtelevat, veneiden siisteys saattaa olla heikompi ja veneitä on ylipäätään käytetty paljon enemmän kuin yksityisessä käytössä olleita veneitä. Ainakin Saksassa vuokravenekäyttö näkyy veneiden alhaisempana pyyntihintana, mutta toisaalta veneiden kuntoeroa emme tällä erää käyneet tarkastamassa. 



Veneen arvoon vaikuttavat hyvin paljon veneen merkki ja malli ja ikä, mutta myös varusteet. Keskeiset osat, kuten runko, moottori ja purjeet tulee olla tietysti kunnossa, mutta muilta osin veneiden varusteissa ja kunnossa on merkittävää hajontaa. Meillä kriteereinä oli muun muassa vähintään kaksi kajuuttaa, rattiohjaus, diesel-lämmitin ja lämminvesisuihku. Uudemmissa veneissä on todella paljon tekniikkaa, joka vanhenee ja näin menettää arvoaan. Useissa veneissä navigointi-instrumenttien ja autopilotin taso vaihteli merkittävästi ja joissain veneissä  autopilottia ei ollut olleenkaan, mikä kovasti ihmettelimme. Eihän kukaan enää nykyään veneile ilman autopilottia? Toisaalta elektroniikkaan on viime vuosina tullut paljon uusia integrointimahdollisuuksia ja plotterien näytöt on muuttuneet kosketusnäytöiksi ja kasvaneet. Samalla hinnat ovat tulleet alas. Tämän vuoksi olisimme ehkä joka tapauksessa uusineet elektroniikan, jolloin olemassa olevien laadulla ei sinänsä ollut meille merkitystä.



Veneen hankintaprosessi sisältää useita vaiheita, jotka tietysti vaihtelevat vähän tapauskohtaisesti. Noudattalimme suurinpiirtein seuraavaa prosessia, jota kannattaa täydentää tarvittaessa suluissa olevilla lisävaiheilla, joita meidän hankintaprosessi ei kattanut.


  1. Venevaihtoehtojen etsintä netistä
    1. Nettivene, blocket.se, yachtworld.com, boatshop24.com, boat24.com
  2. Puhelinsoitto ja standardijoukon kysymyksiä esittäminen 
  3. Vene-esittely, veneen kunnon ja itselle sopivuuden varmistaminen, papereiden tutkiminen, runkonumeron tarkistus. Tutkittavat paperit:
    1. Rekisteröintitodistus
    2. Alkuperäinen kauppakirja
    3. Myöhemmät kauppakirjat
    4. Mahdolliset aiemmat kuntotarkastuspöytäkirjat
  4. Ehdollisen tarjouksen tekeminen ja hyväksyminen (käsirahan maksaminen)
    1. Veneen omistussuhteen tarkastaminen viranomaiselta, Suomessa tiedot saa Trafin sähköisestä palvelusta kahden euron hintaan
  5. Veneen kuntotarkastuksen teettäminen esimerkiksi Suomessa Finnboatin tarkastajalla
  6. (Sea trial -koeajo)
  7. Venevakuutusten hankkiminen
  8. Kauppojen tekeminen, kauppahinnan suoritus, veneen luovutus, veneen rekisteröinti ostajan nimiin
Valitsemillamme kriteereillä ja budjetilla venevaihtoehdoiksi valikoitui noin 10+ vuotta vanhoja Saksalaisia ja Ranskalaisia sarjavalmisteisia purjeveneitä. Mahdollisia venemerkkejä oli Bavaria, Hanse, Beneteau ja Jeanneau. 

Bavaria tippui vaihtoehdoista nopeasti pois kun kävimme katsomassa erästä myynnissä olevaa venettä, tämän merkin muotoilu ei vaan miellytä silmää. Lisäksi havaitsimme myös että Bavarian tekstiilien laatu ei vastaa kilpailijoita ja etenkin kun patjat on todella kalliita uusia, suuntasimme kiinnostuksen muihin venemalleihin. 

Hanselta meille sopivia malleja oli 320/325 ja 350/355. Ensisijaisesti etsimme 350/355 -mallin venettä, mutta nopeasti totesimme näiden vuoden 2008+ veneiden pyyntihintojen olevan täysin epärealistisia Suomessa. Hanse 320/325 -veneitä kävimme katsomassa pariakin vaihtoehtoa, mutta näissä veneissä seisomakorkeus ei ollut meille riittävä. Hansea ostaessa kannattaa huomata että vanhemmat 320 ja 350 -veneet on materiaaleiltaan laadukkaampia kuin uudemmat 325 ja 355 -veneet. Eroa on esimerkiksi keittiön tasoissa, kaappien materiaaleissa ja joidenkin yksityiskohtien suunnittelussa ja ulkoasussa.

Beneteau -veneitä kävimme lopulta katsomassa eniten. Ensimmäisenä tutustuimme Oceanis 343 -malliin, mutta tässä mallissa epäilytti septitankin muovisuus. Myöskään sisätilojen muotoilu ei ehkä ollut ihan sitä mitä toivoimme. Vene oli vuodelta 2005 ja edelleen melko hinnakas, joten emme hieroneet kauppoja eteenpäin. Oceanis 34 on vielä uudempi malli vuosilta noin 2008+ ja siten muotoilultaan erittäin moderni, mutta toisaalta hinnaltaan edelleen korkea. 34:sen hankinta kaatui lähinnä odotettavissa olevaan huomattavaan arvonalenemiseen tulevina vuosina. Oceanis 323 -veneitä kävimme katsomassa paria eri vaihtoehtoa. Nämä noin vuodelta 2005 olevat veneet olivat selkästi vaihtoehdoista pienimpiä, mutta silti pyyntihinnaltaan suhteellisen korkeita. Kaupat olisi tullut, jos myyjä olisi ymmärtänyt laskea hintaa. Jotkut veneenomistajat näköjään pitävät veneet mieluummin itsellään kuin tekevät kaupat markkinahintaan.

Beneteau Oceanis 331 Clipper vuodelta 2000 valikoitui lopulta veneeksemme suurilta osin hyvin kohtuullisen pyyntihintansa ansiosta. Vene oli kaikista vaihtoehdoista selkeästi edullisin, tiloiltaan erittäin hyvä kolmen hyttinsä ansiosta ja kuitenkin ikäänsä nähden hyväkuntoinen. Tässä veneessä oli lisäksi kaikki perusasiat kunnossa, kuten kaikki oleelliset laitteet toimivat, uudehkot purjeet, venettä ei oltu ajettu karille ja veneen paperit olivat kunnossa ja verot maksettu asianmukaisesti. Vanhemmassa veneessä on kuitenkin hyväksyttävä, että jonkinverran laitteita täytyy korjata ja laitteiden rikkoutumiseen täytyy varautua. Toisaalta saimme veneen niin edullisesti verrattuna muihin vaihtoehtoihin, että pienet lisäinvestoinnit on ihan mahdollisia. Lisäksi vanhempi vene on jo meriä nähnyt ja arvo ei laske vaikka veneeseen tulisikin seuraavien vuosien aikana vähän lisää ajan patinaa. Vanhemmassa veneessä pienet jäljet ja kolhut on paremmin hyväksyttävissä.

Yhteenvetona täytyy sanoa, että veneen vaihto on mielenkiintoinen projekti - vaativa, mutta erittäin antoisa. Sen verran raskas prosessi on viedä läpi, etten ollenkaan ihmettele veneiden pysyvän omistajillaan yleensä melko pitkään. Lopulta hankinnan onnistuminen nähdään vuosien kuluttua, kun tiedämme kuinka paljon veneeseen on joutunut investoimaan ja kuinka hyvin vene sopii tarpeisiimme. Tällä hetkellä on varovaisen toiveikas fiilis, että Melissa on erittäin hyvä vene ja tulee palvelemaan meitä useiden vuosien ajan.

2 kommenttia:

  1. Monta vaihetta, mutta mielenkiintoista lukea tästä. Meilläkin on vene, tosin sen osto kävi aika helposti, kun naapurilta se hommattiin. Venetelakka vain pitäisi hankkia.

    VastaaPoista
  2. Huomannut myös, että voi olla vaikeaa etsiä tietoa ulkomaalaisista veneistä. Meidän tuttu on hankkimassa omaa venettä, ja innolla odotankin minkälaiseen hän päätyy. Ilmeisesti kotimaiset Terhi-veneet kiinnostavat.

    VastaaPoista