1.7.2025 Espoo (kotisatama) - 5.7.2025 Kökar (Sandvik) (138nm)
 |
| Purjehdus Kolmårdeniin alkoi heti heinäkuun alussa hiukan koleassa kesäsäässä, moottorilla ajellen. Ensimmäisenä päivänä kiersimme Porkkalan niemen, ylitimme Porkkalan selän, ohitimme Bågaskärin entisen rannikkovartioaseman ja jatkoimme matkaa ankkuriin Strömsön lahdelle. Matkaa kotisamatasta kertyi reippaat 40 merimailia. Joinakin vuosina olemme purjehtineet pidemmällekin, mutta luoteistuuli puhalsi vastaan ja sääikkuna Ruotsiin ei ollut vielä aukenemassa, joten ei ollut mitään syytä venyttää päivää tämän pidempään. |
 |
| Toisena päivänä aurinko näyttäytyi hetkeksi aikaa mikä tarkoittaa kamera esiin ja ottamaan aurinkoisia lomakuvia. Lapset viihtyivät veneessä tänä(kin) vuonna varsin hyvin |
 |
| Lapset kasvaa ja heille voi pikkuhiljaa antaa vahtivuoroja. Saaristoreitit on kuitenkin erittäin mutkaisia ja karikkoisia ja ajoittain myös ruuhkaisia, joten lapsille ei voi antaa vastuuta navigoinnista vielä muutamaan vuoteen |
 |
| Toisena päivänä ohitimme Hankoniemen ja jatkoimme matkaa Hiittisiin Kyrkogårdsön erinomaiseen ankkuripaikkaan. Kahden pitkä päivän jälkeen lapset halusivat jo päästä maihin ja kävimme kahlailemassa rannalla. Vesi oli jäätävän kylmää, olisiko ollut 14 asteista, eikä kenellekään käynyt mielessäkään mennä uimaan. Kävimme vähän kruisailemassa kumiveneellä ja menimme aikaisin nukkumaan |
 |
| Seuraavana päivänä purjehdimme lyhyen matkan Kasnäsiin, koska tiesimme myrskyn uhkaavan seuraavana yönä. Kasnäsissä on erittäin suositeltava varsin kohtuuhintainen ravintola, jossa käytiin syömässä burgerit (++) ja pizzat (+), salaattipöytä sisältyi hintaan. |
 |
| Pizza oli ihan ok, varsin herkullinen pohja ja paistettu hyvässä pizzauunissa. |
 |
| Kasnäs oli aika hyvä satama pitää myrskyä. Tuulen nopeus illalla kävi jo 21m/s lukemissa ja yöllä puhalsi vielä vähän kovempaa. Satamahenkilökunta teki erinomaista työtä pitäen veneet kiinni ja rikkomatta toisiaan tai laitureita. Meillekin tuotiin toinen poijuköysi vesijetillä pitämään vene paremmin paikoillaan. |
 |
| Meidän Kasnäs -perinteisiin kuuluu jäätelöt ja uinti erinomaisessa kylpylässä, jossa on hyvät lastenaltaat sisällä ja ulkona, porealtaita, erinomaiset lämmitetyt ulkoaltaat, kylmävesiallas ja kuntouintiallas. Kaiken lisäksi kylpylä on vielä varsin kohtuuhintainen. Ajankuluksemme kävimme myös kävelemässä lyhyen luontopolun. Päivän kuluessa tuuli tyyntyi ja lähdimme illan suussa läheisen Söderön lahden pohjukkaan ankkuriin yöksi. Ankkuripaikka on meille tuttu jo monelta vuodelta ja aina on tarjonnut täydellisen suojan ja pitävän matalan pohjan ankkurille ja riittävästi tilaa pyöriä. Makeat unet saatiin tänäkin vuonna. |
 |
| Seuraavana päivänä matka jatkui vastatuulessa kohti Kökaria. Aluksi ajoimme moottorilla Jurmon kohdalle asti, kunnes tuulikulma muuttui suotuisaksi ja pääsimme kunnolla purjehtimaan ensimmäistä kertaa koko reissun aikana. Kökarissa menimme tuttuakin tutumpaan Sandvikin satamaan, jossa perhe viihtyy hyvin. Lasten suosikkipuuhaa satamassa on haavilla kalastelu. |
 |
| Sääikkuna ei vielä auennut ylitykselle Ruotsiin joten jäimme odottelemaan Kökariin toiseksikin yöksi. Pohdinnassa ylitykselle Ruotsin puolelle oli kolme eri reittivaihtoehtoa: 1) lounaaseen ja suoraan Sandhamniin, 2) Länteen eli Fejaniin tai 3) näiden välistä Rödlöganin kohtalta sisään saaristoon. Sandhamnin reitti tuntui houkuttelevalta, koska tällöin matka olisi edennyt eniten kohti etelää ja Kolmårdenia ja tämä reitti toimisi luoteistuulella. Läntinen reitti Fejaniin toimii aika hyvin lounatuulella, mutta tällöin matka pitenee kun lopulta kuitenkin pyritään etelään. Sisäänmeno Rödlöganin kohdalta taas on erittäin hyvä kompromissivalinta ylityksen pituuden ja matkan etenmisen suhteen. Koska Rödlåganin kohdalta saaristoon ei kuljemitään varsinaista sisäänmenoväylää, vaatii navigointi erityistä tarkkuutta ja pientä riskinottohalukkuutta. Mikä reitti lopulta valittiin ja millaisella säällä avomerellä purjehdittiin selviää seuraavassa postauksessa. |
 |
| Sandvikissa kulutettiin aikaa saunomalla, pelaamalla pelejä sekä käymällä kävelyllä Kökarin kirkolla. Pieni episodi tapahtui veneen kaasulieden kanssa, joka yhtäkkiä lopetti palamasta kokonaan. Epäiltiin ensin kaasupulloa, mutta todettiin ystävällisen satamakapteenin kanssa pullossa olevan kyllä runsaasti kaasua jäljellä. Vika paikantui kaasupullon regulaattoriin, jollainen satamakapteenilla oli onneksi myydä meille uusi, camping-aluella kun ollaan. Kun hintakin oli varsin kohtuullinen ei voi olla muutakuin tyytyväinen että vika ilmeni palvelusatamassa eikä merellä tai luonnonsatamassa. Uudella regulaattorilla keittäminen sujui taas täydellisesti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti