map

Pages

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Melissan kevätkunnostus





Melissan kevätkunnostus oli tänä vuonna hiukan inhimillisempi urakka kuin viime vuonna. Normaalin purjehduskuntoon laiton lisäksi teimme vain muutamia parannuksia ja korjauksia. Vene laskettiin vesille muiden kiireiden vuoksi jo heti toukokuun alussa. Harmiksemme emme vielä ole ehtineet purjehtimaan, mutta vesille pääseminen kieltämättä jo polttelee! 
Jokaiseen hyttiin asennettiin koukut.
Impelleri täytyy todellakin vaihtaa joka vuosi. Vuoden vanhasta siipipöyrästä oli jo mennyt yksi lapa poikki. Toki viime kesänä ajoimme aika paljon koneella
Tiikkien kunnostus

Tiikkien urien avaaminen ja hionta tarvitsee asianmukaiset välineet. Kaavintatyökaluun (tai miksi näitä nyt pitäisi kutsua) saa erityisesti tiikin urien avaamiseen tarkoitetun koukkuterän. Terän malli on Fein (Multimaster) 63903201210
Tästä lähdettiin liikkeelle. Tiikki on pinnasta homeinen ja likainen ja silikoni irtoilee paikoitellen
Usean tunnin silikonin poiston jälkeen urat on avattu ja tässä irtonaiset tiikkirimojen päät liimattu takaisin kanteen. Oikea aine tiikin liimaamiseen on Sikaflex 291i 
Sikaflex 290DC levitettynä tiikin uriin. Ennen levitystä urat pohjustetaan sika primer 290 DC:llä. 
Silikonin kuivattua kaavintatyökalulla voi poistaa ylimääräisen. Tässä työvaiheessa työkalusta ei ollut suurta hyötyä, mutta työmäärää olisi voinut helpottaa teippaamalla saumat molemmin puolin ennen silikonin levittämistä
Hiontavaiheessa työn tulos alkoi näkyä. Tiikki todella pesi kasvonsa 
Lopputulos tiikki vielä hiukan pesusta märkänä. Homma osoittautui todella työlääksi, minkä vuoksi aika ei riittänyt koko sitloodan tiikkien kunnostamiseen. Puoleen väliin pääsi noin 3HTP työmäärällä. Jos kaikki olisi mennyt kerralla oikein, olisi työmäärän ehkä voinut puolittaa.
Gelcoatin paikkaus

Sitloodan reunassa oli ikävä reikä gelcoatissa, joka alunperin johtui ilmakuplasta gelcoatin ja lasikuidun välissä. Ensin reipas hionta ja gelcoat -täytettä kaksi kerrosta
Gelcoat hiotaan ensin karkeudella 500, sitten 1000, 2000, 4000 ja lopuksi Mirka Polarshine -kiillotusaineella. Vahauksen jälkeen paikattua kohtaa ei ole mahdollista erottaa muuten kuin olemattoman sävyeron perusteella
Kölin maalaus

Viime kesän rantautumisten yhteydessä tapahtuneiden kolausten vuoksi jouduimme kölin maalauspuuhiin. Hiontaa, Hempel ligh primeria kaksi kerrosta ja päälle kova myrkkymaali
Melissa laskettiiin vesille ennätyksellisen aikaisin 4.5.2019 räntäsateessa. Vielä kun pääsisi pian purjehtimaan

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Helsingholmenin suojainen turvasatama

5.8.2018 Nauvo - Helsingholmen (21nm)





Nauvosta lähtiessämme tiesimme illalla olevan tulossa kova ukonilma ja matkalla kohti Helsingholmenia arvioimme jäljellä olevaa matkaa ehdimmekö suojaan ennen myrskyn tuloa. Viisi mailia ennen määränpäätä rajuilma iski päällemme täydellä voimalla keskellä selkää: Tuulen nopeus nousi puuskissa yli 20m/s ja pysyvästi noin 15-18m/s ja meillä oli vielä täysi isopurje. Melissa broutsasi todella pahasti puuskissa ja venettä ei käytännössä voinut hallita ollenkaan. Onneksi oli tilaa hyvin ympärillä eikä tilanne siksi ollut vaarallinen. Laskimme purjeet heti kun puuskat hiukan hellittivät. Jälkiviisaasti ajateltuna olisi pitänyt laskea purjeet heti kun tummat pilvet saapuivat taivaanrantaan. 

Purjeiden laskun jälkeen katsoin veneen perään ja huomasin kumiveneen irronneen kiinnitysköydestä. Ilmeisesti oli irronnut aivan hetki sitten, koska kumivene ajelehti vain vähän matkan päässä myrskyävällä merellä. Ajoimme kumiveneen viereen ja yritimme poimia venettä keksillä, mutta keksistä irtosi kahva ja varsi upposi mereen. Tämän jälkeen päätimme luovuttaa, jätimme veneen ajelehtimaan ja ajoimme Melissan moottorilla hurjassa myötätuulessa Helsingholmenin suojaiseen lahteen. Satamaan saapuminen tuntui todelliselta pelastukselta myrskyävän meren keskellä. Hämmästyttävää miten tyyntä lahdessa oli, tuuli ja aallot hävisivät kuin veitsellä leikaten.

Vietimme Helsingholmenissa koko seuraavan aurinkoisen ja tuulisen päivän.


Illalla myrskyn jälkeen näkyi sateenkaari


Tuossa sinisessä köydessä roikkui vielä hetki sitten meidän kumivene. yli 20m/s tuuli oli kumiveneen kiinnityksille liikaa




Jäätelön syöntiä


Useimmat veneet pysyivät seuraavan päivän satamassa


Leikkiviä lapsia rannalla


Helsingholmen sauna on valittu vuoden venesaunaksi kahtena vuonna


Saunasta on toki hienot maisemat merelle


ja upeat kalliot mennä uimaan


Saunan kalliot ja ranta on kieltämättä todella hienot

En kyllä silti ymmärrä miten vuoden venesaunassa voi olla kolikkosuihkut. Tänä vuonna sauna ei enää voittanutkaan.

Polttopuut on hyvässä järjestyksessä!


sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Liian syvää Birskärin luonnonsatamassa


3.8.2018 Björkö - Birsskär (17nm)
4.8.2018 Birsskär - (Korpoström) - Nauvo (18nm)




Birskärissä meidän oli tarkoitus ankkuroitua, syvyyttä piti olla satamakirjan ja kartan mukaan noin 7 metriä ja tilaa saarten välissä sata metriä, mutta todellisuudessa kaiku näytti yli kymmenen metrin syvyyttä koko ajan. Lopulta rantauduimme varovasti keula kalliota vasten.


Luotausta kumiveneellä. Luonnonsatamaan rantautuminen vaatii joko varman tiedon rantautumiskohdasta tai syvyydestä täytyy ottaa selvää soutamalla kumiveneellä rantaan ja luotaamalla keksillä pohjaa. 
Birskärissä oli maisemat kohdallaan. Ilta oli kerrassaan upea.
Kana-curry pastaa. Helppoa ja nopeaa veneruokaa myöhään venähteneelle päivälliselle

Seuraavana aamuna heräsimme varhain ja ajoimme viisi mailia Korposströmiin aamupalalle. Ajoitus oli täydellinen, sillä saimme veneen sopivasti parkkiin ja kun ehdimme kävellä hotellille, aamupala olikin juuri sopivasti valmiina. Harmiksemme aamupalan taso oli laskenut edellisvuosista: Haudutettua puuroa ja croisantteja ei ollut tarjolla. 
Sadepäivän iloksi Korpoströmissä on lasten merilaboratorio, jossa voi tutkia mikroskoopilla erilaisia mereneläviä
Sateinen purjehduspäivä ja toinen purjehdusviikko takana. Pizzat Nauvon Niskassa maistuivat erinomaiselta