Viimeinen kesälomapurjehduksemme Mainetalla

19.7.2016 Katanpää - Pleikilä 3nm

Kesälomapurjehduksemme viimeinen etappi oli lyhyt matka mantereelle lähimpään satamaan Pleikilään, jonne seuraava miehistö tuli autolla meitä vastaan. Viimeinen päivä menikin veneen huoltamiseen ja siivoamiseen, jotta seuraava miehistö pääsee purjehtimaan yhtä puhtaalla veneellä kuin minkä me olimme saaneet käyttöömme puolitoista viikkoa aikaisemmin. 

Huoltotoimenpiteisiin kuului mm. pilssin tyhjennys, potkuriakselin rasvaus, septitankin tyhjennys, vesitankin täyttö, tiskaus, vessan siivoaminen, lattian puhdistaminen, patjojen, täkkien ja tyynyjen kopistelu ja kannen pesu. Optimistisesti olimme arvioineet kaiken olevan valmista kahden aikaan Pleikilässä, mutta vaikka seuraava miehistö saapui vasta kolmelta oli hommat vielä pahasti kesken. Onneksi saimme heiltä lastenhoitoapua ja huoltotoimet nopeutuivat näin huomattavasti. 

Mainetan huoltoon kuuluu mm. Septitankin tyhjennys. Huomattiin imutyhjennyksen tehon paranevan huomattavasti kun ottaa koko letkun pois telineestä

Purjehdusreissustamme oli vielä yksi etappi jäljellä ennen kotiin paluuta, sillä Sussu oli tiedustellut Kustavissa mökkeileviltä sukulaisiltaan sattuisivatko he olemaan paikalla ja saimme kutsun käymään tällä erittäin luonnonkauniilla saaristomökillä. Kiitos kaunis vieraanvaraisuudestanne, oli erittäin mukava päätös purjehdusreissulle päästä ihailemaan merimaisemia rannalta käsin ja nauttia ihania grilliherkkuja mukavassa seurassa.

Merinäköaloja on monenlaisia, mutta tämän mökin terassilta meri todella näkyy

Kesälomapurjehdus päättyi meidän osalta, mutta Mainetta jatkaa matkaa ja etenemistä voi seurata edelleen tämän blogin kartalta. Jos haluatte lähettää viestiä Mainetalle välitän niitä mielellään.

Ensi kesänä purjehdimme jälleen ja toiveenamme on hankkia uudempi ja isompi vene hyvin palvelleen Mainetan tilalle. Mainetta on siis menossa myyntiin. Haluaisitko sinä olla Mainetan seuraava omistaja ja päästä itse purjehtimaan näille upeille vesille? Ota yhteyttä minuun, seuraa tätä blogia tai nettivenettä, kaupat voidaan tehdä kunhan vene saapuu reissultaan takaisin Helsinkiin. 

Tämän kesän purjehdustiimimme kiittää seurasta!

Katanpää - komea rannikkolinnake

18.7.2016 Lappo - Katanpää 25nm

Katanpään pienempi patteri, josta tykit on poistettu

Tuuliennusteet pitävät yleensä aika hyvin paikkaansta, mutta tänään tuuli oli täysin odotusten ja ennusteen vastainen. Suunnitelmiemme mukaan purjehtisimme Kihtiä ylöspäin kevyessä sivumyötäisessä, mutta en ollut uskoa korviani kun Sussu aamulla sanoi aamun ennusteen mukaan tuulen puhaltavan meitä vastaan luoteesta. Lopulta perhepurjehdukseen suhteellisen pitkälle legille sattui monenlaista: Alkuun moottorilla aurinkoisessa pläkässä, sitten kevyessä sivu ilman aallokkoa ja lopuksi hiukan nihkeän kovassa aallokossa tiukassa sivuvastaisessa loppumatka. Aallokon muodostumiseen meni pläkän jälkeen hetken aikaa, joten pääsimme kokeilemaan huikeita luovikulmia. Seuraavassa videossa näette miltä Mainetta näyttää lintuperspektiivistä:

Katanpäähän saavuimme säädylliseen aikaan viideltä ja satamassa oli onneksi vielä runsaasti tilaa. Illan kuluessa satama täyttyi pikkuhiljaa, joten oli todellakin syytä olla ajoissa. Rantautuessa ihmetteltiin miksi Aada on niin kiltisti koko rantautumisen ajan ja kohta syykin selvisi: Pikkuinen oli löytänyt avoimen suklaalevyn ja nassutteli sitä kaksin käsin kaikessa rauhassa.

Pikkuisemme nassutteli kaikessa rauhassa suklaalevyä rantautumisen aikana.

Katanpää on historiallinen rannikkotykistölinnoitus, joka on rakennettu 1900 -luvun alussa ja poistettu käytöstä myöhemmin. Katanpäästä tuli eniten mieleen Örö, saarissa on paljon samaa, molemmissa on mukulakiviteitä, tykistöpattereita ja koskematonta luontoa. Örö on kyllä aivan eri luokan kohde, mutta kun näitä on tullut tavaksi kierrellä niin tulipahan täälläkin käytyä. Täytyy sanoa, että rannikkolinnakkeiden muuttaminen virkistyskohteiksi on erittäin tervetullutta kehitystä. Linnakkeet ja niiden historia on mielenkiintoista, niiden luonto on säilynyt erityisellä tavalla ja monissa saarissa on valmiiksi satamat ja infrastruktuuri viristyskäyttöä varten. Vaikka uusia saaria ei njuuri synny, saaristoon kuitenkin saadaan koko ajan uusia kohteita kun puolustusvoimat ei niitä enää tarvitse. Katanpään hyviksi puoliksi voisi sanoa suojaisen sataman ja suhteellisen hyvät palvelut. Miinusta tulee hiukan korkeahkoista hinnoista palveluiden tasoon nähden.

Katanpäässä, kuten monissa rannikolinnakkeissa, on mukulakivikadut

Katanpään isomman patterin tykki

Katanpään vierasvenesatama on suojainen

Näin kovaa tänään purjehdittiin: Mainetta rikkoi ennätyksiä Kihdillä!

17.7.2016 Houtskari (Näsby) - Lappo 17nm

Tuulen voimistumisen huomasi jo aamulla herätessä, kun vene keinui huomattavasti tavallista enemmän, vaikka Houtskarin satama on varsin suojainen. Lähtiessämme liikkeelle tuuli puhalsi voimakkaasti suoraan keulan suunnasta minkä vuoksi moottorilla piti työntää hiukan vastaan, jotta veneen vauhti ei kasvaisi liian suureksi ja peräköyden pystyy vielä ottamaan pois veneen lipuessa poijun ohi. Lähtö oli haastava ja lähdön tuoksinassa Mainetan keulakaide kopsahti naapuriveneen kaiteeseen. Ainoa kolhu tuli vain purjehtijan itsetuntoon, sillä eihän näin pitäisi koskaan käydä. Joskus kuitenkin näin voi käydä vaikka kuinka tilanteita harjoitellaan ja käydään läpi etu- ja jälkikäteen.

Lappon vierasvenelaituri

Tuuli puhalsi lounaasta varsin rapsakasti ja Kihdin selälle tullessamme kävi selväksi että alkuperäinen reittisuunnitelmamme ei onnistu liian vastaisen tuulen vuoksi. Matka piteni muutamalla maililla jouduttuamme valitsemaan hiukan suojaisemman reitin. Ensin tarkoituksenamme oli ajella vain pelkällä keulapurjeella kohtuullista vauhtia, mutta emme saaneet purjeita tasapainoon ja nostimme molemmat purjeet ylös. Sivu-myötäinen ja navakka tuuli sai Mainetan kiitämään reissun ennätysnopeutta Kihdin yli. Nopeusmittari kävi ainakin kahdeksassa solmussa useammankin kerran, mikä näkyy myös videolla:

Aamun haastavassa lähdössä huomasin myös että Mainetan pakki ei mene päälle enää ollenkaan. Reistaileva pakki vielä menettelee, mutta jos pakkia ei voi käyttää ollenkaan täytyy asialle tehdä jotain. Ruotsalaisen naapuriveneen mielestä "Det är bättre att fara framåt" - kyllä, mutta korjata tämä silti täytyy. Lapossa oli päivällä luppoaikaa Sussun ja Aadan nukkuessa päiväunia ja aloin tutkia vaihteita. Moottorin myyjän ohjeiden mukaan tarkistin että vaihteet tosiaan toimivat, ainoa vika oli vaihteen valitsijassa. Aikani tutkittuani keksin miten valitsijaa säädetään ja muutaman asetuskokeilun jälkeen pakki alkoi jälleen toimimaan. Pitkään mietin viitsiikö laitetta alkaa purkamaan näissä olosuhteissa, mutta riskinotto kannatti tällä kertaa. Ompahan taas yksi huoli vähemmän.

Vaihteenvalitsin vaati pientä säätöä, nyt pakki toimii jälleen

Lappossa palvelu on varsin ystävällistä ja satama on oikein viihtyisä. Tuoretta savukalaa saa suoraan kalastajan veneestä ja satamassa on kaikki tarvittavat palvelut kuten vesi, sähkö, kauppa ja ravintola. Saunaankin olisi päässyt, mutta me koimme tarpeelliseksi hiukan oikoa jäseniämme ja menimme reippailemaan luontopolulle. Polku oli ihan kiva, mutta ei mitenkään erityinen. Ehkä käyttäisin seuraavalla kertaa aikani vaikka minigolfiin tai frisbeegolfiin, johon saarelta löytyy oikein ladukkaan oloinen rata.

Venevaja Lappossa

Veneitä kylkikiinnityksessä

Juhannussalko luontopolulla

Karua ja kaunista luontoa, muttei aivan erityistä

Bavaria ja Linjett: kuin kaksi marjaa. Kumpi oli ensin?

Saariston parhaat Hampurilaiset

16.7.2016 Korpoström - Houtskari (Näsby) 17nm

Aamulla täytimme veneen vesitankit ja lähdimme purjehtimaan kohti Houtskarin Näsbytä. Onneksi sääennusteet pitävät melko hyvin paikkaansa, sillä saimme purjehtia odotusten mukaisesti aurinkoisessa säässä sivutuulessa suuren osan matkasta. Sussu jopa totesi että kyllä tällaista purjehdusta jaksaa :) 

Houtskariin saavuttuamme menimme suoraan sataman Grill Skagen -ravintolaan syömään varmastikin Saariston parhaat hampparit. "Helköttshamburgare" on tässä ravintolassa ehdoton valinta, jonka tilaamme joka kerta. Kokolihahampurilaisessa pihvinä on taitettu naudan lehtipihvi, lisämausteen tuo  maukas majoneesi, runsas grillimausteseos ja rapea pekoni. Tämä yhdistelmä saa hampurilaisen maistumaan taivaalliselta. Pöytäämme sattui paikallinen lapsiperhe, jonka tyttö leikki mielellään Aadan kanssa. Olihan se luksusta nauttia hyvästä hamppariateriasta kaikessa rauhassa mukavien saaristolaisten seurassa.

Helköttshamburgaren pihvinä on naudan lehtipihvi, mausteena pekonia ja maukasta majoneesia

Houtskarin Näsby on korkealaatuinen EU-rahalla bygätty vierassatama, jossa paikat on siistit ja palvelu pelaa. Satamat voi oikeastaan laittaa kahteen luokkaan, uusiin ja siisteihin, jotka ovat hakeneet EU-rahaa ja sitten vanhoihin ja rähjäisiin, jotka eivät ilmeisesti ole hakeneet EU-rahaa. Veneen sitloodasta miettii miksihän kaikki satamat eivät vain hae EU-rahaa ja laita paikkoja kuntoon? Aika täysiä ovat satamat näin heinäkuussa ja uusille satamille ja palveluille löytyy kysyntää.

Huomenna matkamme jatkunee (kyllä, täytyy aina käyttää konditionaalia, puhutaan kuitenkin purjehduksesta) kohti Ahvenanmaata ja Lappo -nimistä saarta. Huomiseksi on luvattu reipasta lounaan puoleista tuulta, joten matkan pitäisi taittua varsin kevyesti sivutuulessa.

Yleisön pyynnöstä pääsette katsomaan Mainetan sisätiloihin, olkaapas hyvät:

Huoltopäivä Korpoströmissä

15.7.2016 Korpoström

Perjantaina satoi koko päivän, joten pidimme Korpoströmissä lepo- ja huoltopäivän. Päivä lähti hyvin käyntiin rantahotellin aamupalalla, jonka sai kohtuulliseen kymmenen euron hintaan. Oli varsin leppoisaa katsella ikkunasta sateen piiskaavan satamaa, istua nahkasohvassa nauttien runsas aamupala ja useampikin kuppi kahvia täysin kiireettömästi. Aamupalan parasta antia oli juureen itse leivotut sämpylät, jotka olivat aivan erinomaisia. 

Korpoströmin aamupala on hintaansa nähden ok

Muuten päivän aikana ei oikeastaan tapahtunut juuri mitään erityistä, teimme joitakin huoltotoimenpiteitä ja lepäsimme kunnolla, sillä kyllä tässä vaiheessa reissua alkaa jo vähän matkaväsymys painamaan.

Pyykinpesu onnistui hyvin Korpoströmissä näillä koneilla. Puhdasta tuli vaikka laittoi aivan täyteen.

Kryssillä Korpoströmiin

14.6.2016 Helsingholmen - Bergholm - Korpoström 30nm

Tänään kryssittiin koko päivä

Huomiseksi on luvattu rankkaa sadetta koko päiväksi, joten päätimme hakeutua johonkin hyvään palvelusatamaan ja pitää huoltopäivän. Korpoström oli houkuttelevampi vaihtoehto kuin Nauvo, joten päätimme purjehtia sinne. Matkaa tälle legille on kartalla noin 22 mailia, mutta tänään sivuvastainen oli hiukan liian jyrkkä suuntaamme nähden, joten päätimme antaa periksi periaatteellemme ja kryssiä vastatuuleen. Luovit mukaan lukien matkaa kertyi tänään 30 mailia. Eipä tarvitse ihmetellä miksi vastatuulipurjehdus on niin hidasta ja raskasta hommaa. Videolla näkyy kuinka vastatuuleen purjeditaan: 

Neljän tunnin kryssimisen jälkeen miehistö alkoi olla melko rasittunut matkanteosta ja pysähdyimme luonnonkauniiseen Bergholmiin laittamaan ruokaa. Rantautuessamme laituriin moottorista ei yllättäen mennytkään pakki päälle. Onneksi rantaudumme aina yhden solmun nopeudella, minkä pystyy pysäyttämään jalalla vastaan ottaen. Päätin konsultoida moottorin veneen asentanutta Veneakselistoa ja sain ohjeet irroittaa vaihdevaijeri ja kokeilla suoraan vaihteistosta meneekö pakki päälle. Avasin konetilan, mutta en alkanut konetta purkamaan kun huomasin että pakki menee päälle, mutta pienellä viiveellä. Riittää kunhan toimii, mutta tuo pitää korjata viimeistään kun Mainetta palaa kotisatamaan.

Jotain häiriötä pakissa on mutta kun kuitenkin toimii, ei kannattane purkaa juuri nyt

Korpoströmiin saavuimme lopulta kuuden aikaan ilta-auringon paistaessa ja olimme erittäin helpottuneita kun näimme jo kaukaa satamassa olevan vielä runsaasti poijuja vapaana. Koko päivän huoletti mahdammeko saada paikkaa, sen verran traumatisoivia kokemuksia oli kahden edellispäivän täpötäydet satamat jo neljältä iltapäivällä.

Korpoströmin satama on hieno

Loppureissumme ajan vaikuttaisi puhaltavan lounatuuli, joten joutunemme muuttamaan suunnitelmiamme eteläiselle saaristomerelle purjehtimisesta. Mieluiten purjehdimme vain myötäiseen, ja lounatuulella tästä eteenpäin jatkanemme Iniön, Kustavin ja Brändön suuntaan. Eteläinen saaristomeri kyllä houkuttelisi, mutta tuuli, sää ja purjehdustiimimme huomioiden pohjoiseen ja luoteeseen suuntaaminen vaikuttaa nyt järkevimmältä ratkaisulta. Huomenna olemme hyvin todennäköisesti koko päivän satamassa, mutta lauantaina matka taas jatkuu.

Ankkurointia ja upeita hiekkarantoja

13.7.2016 Högsåra (Kejsarhamn) - Sandön - Helsingholmen 8nm

Tänään heräsimme kaikessa rauhassa, sillä mikä kiire meillä olisi ollut: Olemme viimeinkin Saaristomerellä ja edetä omaan rauhalliseen tahtiin ilman paineita matkan etenemisestä. 

Päätimme purjehtia Helsingholmeniin, ja pysähtyä matkalla viereisessä Sandössä. Sandön on todellinen hiekkainen paratiisisaari: Ei rakennuksia, ei laitureita, vain hiekkaa ja kangasmetsää ja saarta kiertävät upeat hiekkarannat. Koska Sandössä ei ole lauturia, ankkuroidutaan siellä suoraan hiekkarannalle. Rannat on matalat, joten ajoimme niin lähelle rantaa kuin Mainetan syväys antoi myöten ja laskimme ankkurin. Kovasti teki mieli käydä saarella ja kumivenettä ei ole niin mikä neuvoksi? Kannattaa katsoa oheinen video. 

Tältä reissulta jäi vahvasti sellainen tunne että seuraavalla kerralla tullaan kumiveneen ja hyvien eväiden kanssa ja vietetään koko päivä tällä upealla saarella.

Sandössä veneet ankkuroidaan suoraan hiekkarannalle

Sandön itäinen kärki jatkuu matalana riuttana meren alle

Mainetta Sandön hiekkapuokamassa

Matalalla vedellä tästä pääsisi kävelemään kuivin jaloin Tallören -saarelle

Sandöstä jatkoimme parin mailin päähän Helsingholmeniin tarkoituksenamme yöpyä saarella. Harmiksemme neljältä iltapäivällä satama oli kuitenkin aivan täynnä eikä laituriin mahtunut enää venettäkään. Jäimme suojaiselle lahdelle ankkuriin sillä lähellä ei ole muita satamia, eikä muissakaan satamissa todennköisesti olisi sen enempää tilaa tähän aikaan iltapäivästä. Valmistauduimme jo jäämään ankkuriin yöksi kunnes taktikointimme tuotti tulosta yhden purjeveneen lähdettyä ja vapautettua paikka meille. Olemme erittäin tyytyväisiä että pääsimme rantaan, yö ankkurissa ei varsinaisesti houkutellut. Kävimme illala kävelyllä Helsingholmenissa ja huomasimme saaren olevan hiukan erilainen kuin Sandön, kallioisempi ja vehreämpi. Täytyy sanoa että saarien monimuotoisuus yllättää, kun on nähnyt yhden ei todellakaan ole nähnyt koko sitä luonnon kirjoa, mikä saarilla odottaa.

Helsingholmenin Hemviken

Farmors Cafen kakkuöverit

12.7.2016 Hanko - Högsåra (Kejsarhamn) 25nm

Purjehdus Hangön läntisellä selällä oli tänään yhtä purjehduksen juhlaa, tuuli puhalsi navakasti sivuvastaisesta ja Mainetta kiisi kevyessä aallokossa kuutta solmua lähes koko matkan Hiittisiin asti. Jännittäviä hetkiä koettiin pian Hangon tulliniemen jälkeen kun isopurjetta kiristettäessä jalus irtosi kokonaan ja puomi heilahti hervottomasti sivulle. Jaluksesta petti sakkeli, ja sen jälkeen tuli kiire vaihtaa uutta sakkelia paikalleen, mutta harmiksemme veneestä ei löytynyt sopivaa. Reitti oli kääntymässä juuri liian vastaiseksi pelkälle keulapurjeelle kun kahden sakkelin yhdistelmästä saatiin toimiva kokonaisuus ja isopurje oli taas toimintakunnossa. Oli siinä tilanne päällä hetken aikaa.

Kuvan keskimmäinen sakkeli petti keskellä Hangon läntistä selkää

Reippaan purjehduspäivän päätteeksi laitoimme ruokaa veneellä ja otimme pienet päiväunet, joiden jälkeen lähdimme kävelylle Högsåran idylliselle kylänraitille ja kakkukahville kuuluisaan Farmors Cafe -kahvilaan. Farmors Cafe on ollut suosikkikahvilamme jo vuosien ajan, sen tunnelma on hieno ja kakut ja ruoat on aina olleet erinomaisia. Farmors Cafen erikoisuus on kakkubuffetti, jossa valitsemaansa kakkua saa itse leikata haluamansa kokoisen palan. Ja överithän siitä helposti seuraa.

Högsåran idyllistä kylänraittia

Pihatie Högsårassa

Farmos Cafen sisäänkäynti

Farmors Cafen kakkubuffetti. Harmi kun illalla kakut oli jo syöty aika loppuun

Kakkuöverit. Kuvassa kahden (yhden) purjehtijan annos

Bunkrausta Hangossa

11.7.2016 Jussärö - Hanko 20nm

Jussaröstä lähtiessämme sää oli juuri niin erinomainen kuin oli luvattu: Aurinkoinen, tuuli puhalsi etelästä tai jopa vähän kaakon suunnasta ja etenimme leppoisasti leveitä väyliä länttä kohti. Kesäsää merellä on kuitenkin oikukas ja ensin aurinko muuttui sumuksi ja sitten sateeksi. Vaikka matka etenikin hyvin edelleen mukavassa sivumyötäisessä, sakeni sade niin rankaksi että päätimme jäädä Hankoon. Seuraavalla videolla tilanne eskaloituu:

Kuitenkin reippaan purjehduspäivän päätteeksi päätimme palkita itsemme syömällä ulkona ja suuntasimme Hangon itäsataman hyväksi todettuun Classic Pizzaan. Alpen Wurst -pizza oli mielenkiintoinen kokemus: ikään kuin risteyttäisi currywurstin ja pizzan keskenään.

Classic Pizzan Alpen Wurst

Hanko ei ole suosikkisatamiamme tylsyytensä ja hintatasonsa vuoksi, mutta palvelut täällä on hyvät, minkä vuoksi toteutamme Taalintehtaalle suunnitellun bunkrauksen täällä. Jääkappi ja kuivakaapit täyteen ruokaa, vesitankki täyteen ja dieseliä kanistereihin. Eiköhän siinä riitä hommaa sateiselle säälle. Jos sitä jo huomenna pääsisi Saaristomerelle?

Rautamalmia Jussarössä

10.7.2016 Elisaari - Jussarö 15nm

Jussarö on reissumme ensimmäinen ulkosaariston saari, sillä tästä etelään on käytännössä vain avomerta ennen Viron rannikkoa. Jussaröhön tulimme Elisaaresta vaatimattoman 15 merimailin matkan moottorilla sitkeästi lounaasta puhaltavasta vastatuulesta johtuen. Jussarö valittiin tämän päivän kohteeksi kahdesta syystä: Ensiksi Jussarön rautakaivoshistoria ja siitä jäljelle jääneet rauniot on hyvin mielenkiintoisia ja toiseksi saari on hyvin etelässä, mikä on hyvä sijainti jatkaa huomenna matkaa länteen erinomaisella etelätuulella.

Ulkosaaristossa kannattaa purjehtia myös säiden vuoksi: Mantereella sataa, saaristossa paistaa aurinko :)

Rantauduttuamme huomasimme että Jussarö on kehittynyt huikeasti sitten viime näkemän: Laituri on aivan uusi ja sähköt tulevat laiturille, tilaussauna on jälleen varattavissa ja Jussarön kahvila Ön vakuutti asiakaspalvelullaa ja erinomaisen maukkailla suolaisilla ja makeilla piirakoillaan. Edellisillä kerroilla Jussarö on jättänyt hiukan latistuneen vaikutelman, miksi saari on jäänyt viime vuosina väliin. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä että saarta kehitetään tosissaan ja miksei tästä voisi tulla uusi suosikkikohde? Saaren luonto on kerrassaan upeaa karussa kauneudessaan.

Jussarön uusi hieno laituri

Jussaröön rautakaivoksen torni 

"Iron Beach" on syntynyt rautakaivoksen jätemurskeesta

50-60 -luvuilla sole ollut niin justhiinsa, kaivoksen jätemursketta on voinut hyvin dumpata vaikka tähän kauniiseen lahdenpuokamaan

Jussaröössä oli kaivoksen toiminnan aikaan kokonainen kylä, koska kaivos tarvitsi paljon työvoimaa ja liikkuminen kaukaiselle ulkosaarelle oli työlästä. Kylä on nyt autioitunut ja kerrostalot seisovat metsän keskellä. Tunnelma on kuin Tshernobylissä. Lisämausteen tuo rakennusten luodinreiät, jotka on peräisin puolustusvoimien harjoituksista.

Jusasarö on todella luonnonkaunis ulkosaariston saari. 

Huomiseksi on luvattu 5-7 m/s etelätuulta koko päiväksi ja suunnitelmissamme on tällä tuulella pyyhältää lähes Saaristomerelle asti yhdessä päivässä. Tavoitesatamamme huomenna on Taalintehdas, jossa teemme tarvittavat bunkraukset Saaristomerta varten.

Hernerokkasumussa Porkkalanselällä

9.7.2016 Lähteelä - Elisaari 20 nm

Veneilyreitti Helsingistä Saaristomerelle kulkee Porkkalanselän kautta ja vaikka selkä ei aivan valtava olekaan, selän ylityspäivän sää tulee katsottua erityisellä tarkkuudella. Tänään Porkkalanselälle sattui kevyt sivuvastainen tuuli, mutta todellinen hernerokkasumu, jossa näkyvyyttä oli pahimmillaan vain vähän yli sata metriä. Selällä sumu on hieman ristiriitainen sää: toisaalta avoimella selällä ei ole mihin törmäillä, mutta toisaalta ei ole maamerkkejäkään, joista voisi suunnistaa. 


Aamulla Lähteelässä huomasimme sumun nousevan, mutta arvelimme sen olevan vain paikallinen, ohimenevä sumu. Olimme täysin väärässä, sillä sumu ulottui yli puoleen väliin Porkkalanselkää. Seuraavissa kuvissa sumu nousee Lähteelässä:

Sumu lähestyy Lähteelää

Lähestyy edelleen

Ei kuitenkaan peittänyt koko maisemaa.. Liikkeelle vaan!

Sumussa purjehtiminen voisi olla vaarallista ilman teknisiä apuvälineitä, kuten GPS:ää ja autopilottia. Lisäksi AIS sijainnin jakamiseen ja tutka olisivat käytännöllisiä, mutta Mainetassa niitä ei ole. GPS on sumussa lähes välttämätön, sillä muuten paikanmääritys olisi hyvin hankalaa. Ilman GPS:ää suunnistaminen kohteesta A kohteeseen B on kyllä olla mahdollista, mutta varmasti melko haastavaa ja riskialtista, jos suunta ei pysykään täysin muuttumattomana. Autopilotti pitää suunnan parhaiten sumussa, jolloin ei normaaleja maamerkkejä näy. Pelkän kompassisuunnan pitäminen on vaikeaa ilman pilottia, koska useimmiten tulee käännettyä pinnaa aivan liikaa ja tämän vuoksi veneen suunta heittelehtii tarpeettomasti. Mainetan pinnapilotti toimi taas kerran täysin moitteettomasti. Seuraavalla videolla kerron miten sumussa purjehditaan: 

Perillä Elisaaressa oli koko loppuillan oikein kaunis ja aurinkoinen kesäsää.

Elisaaren luontopolulla

Elisaari kuuluu hemi-boreaaliseen vyöhykkeeseen, minkä ansiosta Elisaaren luonto on suomalaisittain aivan poikkeuksellinen. Elisaaren luontopolulla kävellessä ei ole helppo uskoa että on Suomessa ollenkaan, sillä metsät ja niityt eivät muistuta ollenkaan perinteistä suomalaista maisemaa. Elisaaressa metsät täyttää tammet, vaahterat ja tervalepät, mitkä luovat metsään aivan erityislaatuisen tunnelman. Luontopolun varrella oli tänä vuonna lampaita, jonain aikaisempana kesänä Elisaaressa on laiduntanut myös lehmiä. Suosittelen luontopolkuun tutustumista ajan kanssa ja ottamalla mukaan kunnon kuvauskalusto, kännykkäkameralla ilmaisu jää hiukan vajaaksi.

Sisarusten talo

Tammi

Korkeat Tammet luovat aivan erityislaatuisen tunnelman

Lampaita luontopolulla

Pitkospuut

Niitty